Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2023.

Koneen Säätö

Haastattelija: Rakkaat kuulijat, tervetuloa jälleen kuulolle! Tänään meillä on meidän kaikkien hartaasti odottama vieras. Toivotetaan tervetulleeksi, ja uskomatonta että olet vihdoin täällä kanssamme...  Deus ex machina!!   Deus ex machina: Tatta-daaaaaa! Kiitooos! Kiitoooos! Olette ihania! H: Olemme niin odottaneet sinua jo antiikin ajoista lähtien. Silloin  khoros riemuitsi, kun sinut hiissattiin nosturilla näyttämölle pelastamaan itsensä nurkkaan maalannut käsikirjoitus.  Kerro nyt vähän työstäsi!   DEM: Niin kiirettä on tosiaan pitänyt, että kaikkialle ei millään ehdi. Nykyään hoidan keikkoja enimmäkseen etänä ja välillä myös ihan etukäteen tehtyinä tallenteina. Ei tarvii siihen mekaniikkaan ripustautua, jos ymmärrät. H: Jännittävää! Niin kuin puhelimella esimerkiksi? DEM:  Jep, eli sellaisia ihan että headhunter soittaa ja sitten viikon päästä toinen, joka peruu sen ekan soiton, perus. Tää on mun henkkoht suosikki itse asiassa. H: Ahaa... Minkälaisissa asioissa sinua yleensä huud

"Skorpioni opettaa, millaista on synkkä viha": Janica Branderin "Astrologiaa epäilijöille"

Tänä yönä Ammottavan Suun demoni (ehkä) nousee heliakkisesti, ja koska pätkäpaaston paastopätkä on alkanut, Ammottava Suu muistaa erittäin hyvin, millaisia suklaita kaappiin kätketyssä herkkurasiassa on.  Hämään Ammottavaa Suuta yrittämällä yleissivistys-vihalukea sieväkantista kirjaa  Astrologiaa epäilijöille  (Janica Brander 2022), mutta viha on vaikeaa. Teksti on herttaista ja alkuun hyvin järkevää. Kirjoittaja kuvailee hilpeästi olleensa lapsena vaivalloinen ja vaivaannuttava persoonallisuus.  ( Kuten  luovat intellektuellit usein ovat , minä kuiskaan hänelle kuin salaliittolainen).  Mutta sitten  Kaksoset rakkaudessa  -niminen kirja informoi hänen olevan itse asiassa "erityinen: älykkö, supliikki ja  ' eroottinen päiväperho ' ". Itsetunto nousi, nousivat arvosanat ja Samin mustat silmät musiikinluokan toiselta laidalta. ("Tiesin, että sanaton rakkaustarinamme ei tulisi koskaan saamaan täyttymystään, koska Sami oli kovis ja minä kiltti, mutta traagisuus teki

Mikään ei ollut hänelle tarpeeksi suurta

"...eikä hän toisaalta itse kelvannut mihinkään." (Gustave Flaubert.) Olen katsonut balettivideoita. Nojaudun taaksepäin vuosi vuodelta jäykemmällä selälläni ja ristin kädet rinnalle mahtavana: no, näyttäkääs nyt.  Tässä videossa  esitellään Joutsenlammen pahis-mustajoutsen-Odilen kehitystä 60-luvulta nykyaikaan. Mutta e i voi tuolla lailla vaeltaa holtittomasti paikallaan pyörivien piruettien aikana. Ei voi noin elottomasti pitää käsiä. Yrittäkää edes.  Etsin jotain täydellisempää ja turhaudun, kun en löydä. Lapsena kaikki on aika ihmeellistä, nuorena aikuisena ei mikään ole tarpeeksi ihmeellistä (ellei kykene uskomaan keijuihin, ja minulta on puuttuu se lisäosa sielusta). Ja nyt alkaisi olla aika valita, viettäisikö elämänsä tavallisuuden lähettiläänä kuin diakonissaksi ryhtynyt Muumimamma -- syleilisikö ihan-kivaa ja päättäisi nähdä tylsässäkin jotain hienoa ja poikkeuksellista vaikka väkisin. Jonkinlaisena eettisenä valintana. Lahjana maailmalle. Vai ryhtyisikö oikein ku

google kongressi konferenssi onko eroa

Lapsena näin 80-luvun leivontakirjassa kongressileivoksen. Se näytti hieman raskaalta ja ankaralta, jonkinlaiselta kullankeltaiselta masariinilta, jonka soikean pinnan päällä oli pähkinärouhetta. Ei varsinaisesti värikkäältä tai ihanalta, mutta todella aikuismaiselta. Kongressileivoksella on  gravitas . Kongressileivoksella on popliinitakki, stressiä ja sappikiviä. Mielikuvissani se nautitaan seisten tummanpuhuvalta Kermansavi-henkiseltä aamiaissetin lautaselta, jota pidellään kuin maalarin palettia ja jossa on tila kahvikupille.  Kongressileivos ei ole jättänyt minua rauhaan. Muistin sen taas saatuani sähköpostin eräästä kongressikeskuksesta. He haluaisivat, että tulen syömään buffetaamiaista ja keskustelemaan heidän laajasta palveluvalikoimastaan, josta voisin sitten kenties tilailla jotain työnantajalle...? Näin jo hetken ajan itseni valikoimassa korviksia tilaisuutta varten. Minut saa suostumaan mihin tahansa ruoalla. Tai pyytämällä. Toisessa kirjassa jonkun vanhemmat matkustivat l

Läsnäolon sommitelmia: "Ihmeellinen maailma" ja "Lopun aikojen sieni"

Jalkaimme alla on toinen maa: mykorritsojen ja lonkeroiden, kehojen rajat ylittävien aistimusten ja kontaminaatioiden kehto.  Ja Disney + -palvelussa on katsottavissa viimevuotinen perhe-elokuva Ihmeellinen maailma ( Strange World ) . Nyky-Disneyn tapaan teemat ovat isoja. Y mpäristö,   uhrautuminen. Se mitä isät siirtävät pojilleen ja mitä ehdottomasti eivät halua siirtää, se miten kaikki virtaa, venyy ja kytkeytyy.  Vuorten ympäröimässä Avalonian valtakunnassa  n uori Searcher Clade löytää sähkövirtaa tuottavan kasvin nimeltä pando , joka näyttää vähän viiniköynnöksessä kasvavalta karviaiselta. Kukaan ei syö kasvia, mutta sen  avulla tapahtuu teollinen vallankumous. M uutamalla kodalla ladattu laite valaisee, leijuu tai soi. 25 vuodessa kasvin löytymisestä ja viljelyn aloittamisesta Avalonia rakennetaan täyteen mukavan näköistä, pyöreämuotoista uuskummaa tekniikkaa. Miten kätevää, miten harmitonta, miten kaunista ja houkuttelevaa. Searcherin isä Jaeger Clade ei huomaa tai arvosta pan