Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2022.

En leipää, laukkua, sauvaakaan

Ostarireissu   au naturel : hoipertelin menemään ilman keppejä ja kipsiä ja maskeja. Pyörin iloisena kirpparilla, kahvilassa ja vaikka missä neljä tuntia, eikä yksikään lähiostarin ulkoilmaherrasmies rollaattoreineen jäänyt minulle toiseksi vauhdissa. Nyt minulla on hiukan vääränvärinen kukkahame sekä hihalauta.  Plus turvonnut nilkka. Jota oli kyllä jo lupa kuormittaa kivun rajoissa, mutta tämä kaipaisi tarkempia määritelmiä. Mikä nyt on kipua ja mikä ei? Otan yhden askelen kerrallaan / ja pääsen perille.

Pallokentän laidalla

Minä kaipaan ja himoan vapautta, / vaikken tiedä mitä se on. Tiedänpäs: oman kahvikupin kantamista huoneesta toiseen ja raitista ilmaa ja metroasemalle yksin tarpomista vailla Kela-taksin minuuttiaikataulua. Voisipa marssia kädet heiluen ja katsoa samalla mihin suuntaan tahtoo -- eikä jalkoihinsa. Haluan tehdä monta asiaa yhtä aikaa! Muistelen mieleenpainuvia kävelyitä. Parhaat kävelythän ovat niitä, jolloin vauhti hidastuu naurettavaksi tai reittiä pidennetään yhteistuumin ja vaivihkaa (vielä yksi kierros tuosta lehmuksen ympäri, tai jos seuraavalle asemalle), eikä oikeastaan tahtoisi päästä perille, mutta sitä ei saa sanotuksi. Tai niitä, jolloin tulee vaeltaneeksi Oodista tai Mäkelänrinteestä Kalasatamaan itsekseen jossain tuntemattomassa mielentilassa, josta pääsee selville vain jaloilla. Intensiivisimpiin kävelyihin ei osaa varautua, vaan jalassa on hiertävät kumisaappaat ja mukana jotain painavaa, ja sataa koko ajan, ja matkakortti on kotona, ja pitää puhua puhelimessa.  Viime he

Päivä 31

Kierrätyskeskus. Allekirjoittanut  selailee lasten välikausitakkeja yhdellä jalalla seisten , kämmenet tohjona kyynärsauvoista. Pentti  kulkee rollaattorin kanssa ohi, pysähtyy. Allekirjoittanut: * on hikinen ja uupunut * Random-Pentti: No mitä on käynyt! Lankesitko! Se on kyllä semmoista! Nilkka, se on paha, se on paha. Mutta sinulla on päättäväisen ihmisen olemus, kyllä sinä vielä nouset! Reino, se Korhosen Reino, kaatui rakennuksilla, nilkka jäi rappusten väliin ja murtui. Minä pyöräilin siitä Hakunilan kirkon, sen pienen tämmöisen, ohi alamäkeä ja heräsin sairaalassa. Mutta olin katsovinani elokuvaa! Olin taisteluhelikopterissa Mekongissa ja sanoin, että miten sinä uskovainen mies voit ampua. AK:  Ja tässä on metalliakin! Ehkä titaania!! RP: Joko sinut on joku, tällä lailla * ottaa itseään käsikoukusta kiinni* ? Ja marssittanut näin? AK: No m- muutama on kyllä yrittänyt. [#vainvääriävastauksia] RP: Kyllä sinä vielä ehdit, sinulla on elämä edessä.  Minullakin kyllä oli, täydestä syd