Laskutila

Tässä   yleisen äänioikeuden ja  melko maksuttoman yliopistokoulutuksen maassa minulle ei ollut aikaisemmin pälkähtänyt päähänkään, että kunnianhimossa sanana voisi olla jotain negatiivista kaikua, edes naisella, edes äidillä. Mutta olen nyt tullut hiukan epävarmaksi.  Esimerkkihenkilöni tavoitteena on olla kunnon ihminen, jolla on kunnioitettava arvomaailma ja joka hyödyntää lahjojaan pystypäin, kunnolla ja kunniallisesti yhteisön hyväksi:  Kunnianhimoinen gradusuunnitelma, kunnianhimoinen maailmanparannus, kunnianhimoinen kehitysprojekti... mitä vikaa? Minun korvani kuulevat sanan kunnia , ja nimenomaan merkityksessä honour , ei glory .  Ovatko äänteellisesti samanlaiset  kunto  ja  kunnon  tässä ohjaamassa mielikuvia positiivisempaan suuntaan? Aiheettomastikin?  Katsotaanpa, mitä Objektiiviset Viralliset Tahot ovat mieltä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan kunnianhimoinen on 'pitkälle tähtäävä, suurisuuntainen, onnistuessaan kunniaa tuottava'. Ihan kunniallisen k

Sain vihdoin käsiini Thomas Eriksonin Idiootit ympärilläni (2014, suom. Riie Heikkilä 2017) . Sitä onkin jonotettu kirjastosta sentään pitkään. Kauhean ruotsalainen kirja, paljon toistoa ja kivaa ja mukavaa ja selittämistä, mutta kyllä siinä oli ihan asiaakin.  Kyseessähän on Hesarissakin vuosi sitten esitelty käyttäytymistieteellinen tapa jakaa ihmiset neljään luokkaan -- sekä tietysti näiden sekoituksiin. Kirjassa esitelty DISA-järjestelmä käyttää luokkien niminä hiukan lapsenomaisesti (ja kieltämättä tarttuvasti) värejä, mutta muuten ei kyse ole mistään hirveän vallankumouksellisesta. Jo asteekit jakoivat ihmiset neljään lajiin eri elementtien mukaan, samoin Hippokrates kehon nesteiden mukaan niin ikään neljään lajiin.  Nyt tämä jaottelu on vain parissa vuosikymmenessä brändätty ja paketoitu markkinoitavaksi bisnestyypeille, jotka taas haluavat myydä asioita edelleen eri väriryhmiin kuuluville ihmisille. Kaupallinen pohjavire ja lukijasta ja hänen motiiveistaan tehdyt oletuks