Laskutila

Olen kihartanut ja kihartanut. Harjoittelen etukäteen, koska haluan olla ihana juhlissani, ja joskus 36-vuotiaat määrittelevät  ihanan  samalla tavalla kuin 8-vuotiaat. (Miten vaivalloista on olla esteettistä onnistumista janoava nainen.) Kun en kiharra, vaivaan, kohotan, ruokin ja säälittelen leipäjuurtani, ja kun en kiharra, vaivaa, kohota, ruoki tai säälittele, luen Alba de Céspedesin järisyttävää  Kiellettyä päiväkirjaa ( Quaderno Proibito 1952, suom. Anna Louhivuori 1956). 43-vuotias Valeria Cossati tulee ostaneeksi mustakantisen vihon, jota kukaan ei saa nähdä: siitä alkaa tulla päiväkirja. Hän merkitsee muistiin tapahtumia puolen vuoden ajalta ja vauhkoontuu yhä enemmän niin kuin ensimmäistä päiväkirjaansa kirjoittava tekee. Kaikki hänen salaisuutensa! Suunnitteleeko joku jo ryöväävänsä ne? Valerian parikymppiset lapset opiskelevat, käyvät töissä ja rakastuvat, mutta 50-luvun Italiassa asuvat vanhempiensa kodissa ja määräysvallassa. Neljän aikuisen rinnakkaiselo l...

Haastattelija:  Rakkaat kuulijat, tänään usutamme toistensa kimppuun kaksi ihmiskunnan vihollista! Tasaväkiset tappelupukarit! Godzillan ja King Kongin, joille psykoterapeutit maksavat osinkoa! Tervetuloaaaaa.... Vastavalmistunut kosmetologi! Vastavalmistunut kosmetologi: Kiitos! Otatko sitä paitaa ihan pois! Haastattelija: Sekäääää... Keskihintainen kauppakeskuskampaaja, jolla on aikoja vapaana heti! Keskihintainen kauppakeskuskampaaja, jolla on aikoja vapaana heti: Kiitos! Toin omat kahdensadantuhannen luksin valonheittimet mukana. H: Oikeastaan tämä porvarillinen hämärä pukee minua parem- jaahas. No menköön. VK: Voi että. Sun iho on ihan tukossa. Voi voi.  Muistatko juoda vettä yhdeksänsataa litraa päivässä?   KKJOAVH: *Hankaa muovikampaa polyesteriviittaan*   Siis kuule millä sä niinku peset näitä sun hiuksia?   *Hankaa ukkospilveä kissaan*   Hirveen sähköiset.  *Hankaa suolaa haavoihin*  Menee takkuun tämmöset.  VK: Ootko koskaan meidän ...

"Viis! Neljä! Kolme! Kaksi..." lähtölaskee lapsistani se, joka aikoo tähtitieteilijäksi, kirjailijaksi ja keksijäksi. Hän on nimittäin ystävällinen ja varoittaa minua: ihanjustkohta mikro piippaa, eikä sitä ääntä tunnetusti kestä semmoinen, joka on ensin hajoillut siitä hurinastakin monta minuuttia. Peitän äänen kuuntelemalla/laulamalla  Meteoriitti/Astronauttia . Osaan P ariisin Kevään   tuplalevyn ulkoa, enkä keskity keiton lämpenemiseen.  Jos osaisit väistää yllätyshyökkäyksen / taikka olisit panssaroitua terästä, olisitko haavoittumattomana onnellinen / vai pakahtuisitko sä kenties ikävästä?   Joka biisissä yritetään, kaivataan, heittäydytään tai takerrutaan.   Se melkein kannattaa, tai ehkä ei kannata, mutta riskejä on otettava silti kun ei muutakaan osaa.   Emotionaalinen riskinotto kuulostaisi olevan tämän vanhahkon albumin teemana.  Sekä uudehkon lukuromaanin, jonka ahmaisin tänään. Ähisin sohvalla ja kiukuttelin lapsille, että inhoan joka...

Jaan mielipiteet:  omasta mielestäni teen siistejä ja hauskoja juttuja,  toisten mielestä olen uuvuttava pelle, joka polttaa itseään ja lähimmäisiään molemmista päistä (sillä kuntoutuvassa jalassa on ehkä rasitusvamma). Kuukauden, tai ehkä kaksi, olen elänyt valvomisella, Speculoos-tahnalla ja aktivismilla, ja mehän alamme vasta päästä vauhtiin.  Varistelen jälkeeni sanoja, tiimalasikorviksia ja turvallisempia tiloja,  pyörin siellä täällä ja  otan kantaa kaikkeen .  Pari syksyn työväenopistokurssia peruttiin, mutta muutama jäikin, ja on ihanaa maksaa siitä, että saa jotain muiden järjestämää itselleen. Viittomakielessä ehkä parasta on tieto siitä, että viittomakieliset muodostavat oman jännittävän vähemmistökulttuurinsa, josta haluan tietää kaiken ja heti. Tai sittenkin  lupa viittoa vasemmalla kädellä, koska se tuntuu niin luontevalta ja hyvältä.  Tai ei, parasta ovat  tällaiset söpöt marsuvideot , joista löydän vastauksia.  Anele...

Tanssahtelin kotiin huterana ja hihittelevänä ja painelin ovikoodin banaanilla. Näköjään minut saa sellaisiin tiloihin myös poistamalla puoli litraa verta. Laitoin tietysti heti Fäsbään kuvan kyynärvarren sidoksesta ja Hengenpelastaja-tarrasta. Sitten iski morkkis! Koska Veripalvelun säännöt ovat tunnetusti helvetin tiukat (sekä syrjivät), verenluovutuksella elvistely taitaa itse asiassa olla ableistista kunnollisuuden performointia, pohdin iltayöstä. Onkohan  AntroBlogi kirjoittanut tästä? Sillä Veripalvelun ihanneluovuttaja on tällainen: Aah, katsokaa tätä hyvinvoivaa 18--59-vuotiasta kehoani, näitä säädyllisyyttä uhkuvia elämäntapojani! Mainitsinko jo, että en ole hankkinut uusia lävistyksiä tai lähimmäisiä  neljään kuukauteen ! Puolikas Burana riitti lauantaina päänsärkyyni, jonka olen saanut kahvinjuontia vähentäessäni . (Se on hieman rankkaa, koska minulla on niin kiirettä  kun  treenaan näitä esteettömyyshommia viittomakielen kurssilla, kausivalot pitää kiill...

Opettelen yhä lapsellisia iloja ja mielijohteiden järjetöntä seuraamista, ja tänä kesänä mielijohteet ajavat minua veden äärelle. Olen lomapäivien aamuina kävellyt hitaasti Myllypurossa, koska siellä on ainakin yksi oikein toimiva puroontuijotuspaikka. Siellä on hyvä ajatella asioita, kuten vihlontaa nilkassa. Kirjoissa. Ja ihmisissä. ----------- Luulin nimittäin melkein inhoavani Ossi Nymanin tyyliä (luen silti kaikki hänen kirjansa), mutta alankin päästä jyvälle. Nymanhan on tunnettu esikoisestaan nimeltä Röyhkeys  (2017) ja "ideologisesta työttömyydestä". Kolmas kirja, Häpeärauha (2022), kertoo parisuhteista, luokasta ja itsekunnioituksesta. Välissä oli kauhea fantasia naisiin kohdistuvasta väkivallasta,  Patriarkaatti  (2019) .  (Ai niin ja nyt tulee spoilereita. En yleensä kirjoittaessani niitä varo, koska minunmakuisissani kirjoissa ja elokuvissa "kuka-sen-teki" tai "ehtivätkö-he-ajoissa" ei ole lopulta niin olennaista. Kerran sarjakuva-arviosta kyll...

Sain käsiini kohukirjan. Iida Rauman kouluväkivallasta kertova  Hävitys (2022) kuvaa koulumaailman tuskallisena. Julmasti ryhmitellyt lapset toistensa kimpussa. Vankeina rakennelmassa, jonka ajalliset rajat ovat heille liian suuret käsitettäviksi. Hymyilemässä aikuisille. Ankeana kuvautuu myös lasten välittömässä läheisyydessä elettävä  aikuisuus . Sitähän se on. Mikään ei ärsytä p ettymystensä raivoon tukahtuvaa, sisään- ja ulospäin romahtavassa kehossa kituvaa, työtään joka päivä vihaavaa alempi toimihenkilö -aikuista niin kuin älykäs, herkkä lapsi, johon itsellä on liikaa valtaa.  Kirjassa käsitellään terveyden järkkymistä pitkään jatkuneen ulossulkemisen, vähättelyn ja gaslightingin jälkeen. Osansa saavat myös  ympäristötuho ja  Turun tauti eli arvokkaiden vanhojen rakennusten järjestelmällinen ja korruptoitunut jyrääminen uusien tieltä. Kaikki häviää, kaikki hävitetään, ja kun aikuiset eivät, tietenkään, usko lapsen puhetta, vain omaan päiväkirjaan voi luo...

Olenhan sanonut tämän ennenkin, mutta on niin ihanaa ruokaa laittaessaan kuunnella musiikkia ja tanssia. Aamupala-aikaan Tipulaisen kanssa opiskelimme eurooppalaisen taidemusiikin kaanonia kirpparin kokoelmalevyn avulla. Tää kuulostaa Tomilta ja Jerryltä!  En kuunnellut nilkkani vastalauseita. Enkä puolitäyden kahvikupin. Vaikka pidemmän päälle -- siinä seitsemän minuutin jälkeen --  Orfeus manalassa aiheuttaa vaaratilanteita pienessä keittiössä. Kun ehdin loppuun asti, yleisö oli poistunut ja pyyhkinyt pöydänkin.  Happea!

Meri kutsuu. Eniten haluan vaeltaa hiljaisella jättömaarannalla kaksinkerroin taipuneena ja etsiä aarteita. Eilen Hernesaaresta otin mukaan sinisiä asioita, ehkä mosaiikkikaakelin paloja. Kiinnostavin luonnonpaikka on se, johon ihmisen muokkaama materiaali on unohtunut sulautumaan ympäristöönsä. Kun lasipullon kappaleet ovat hioutuneet vedessä sameiksi ja pyöreiksi. Kun iso naula on niin kauttaaltaan ruostunut, että se on alkanut näyttää oksanpalalta.  Suomenlinnan rähjäisimmiltä epärannoilta taas löytyi pehmoisia kiviä, rautaa, astiansiruja, vaarattomiksi hankautuneita pullonkauloja, jopa pikkusormenkynttä pienempi simpukankuori. Sahasimme kaksi tuntia viidentoista metrin rantakivikkoa. Ohikulkija oli jonkinlainen kivialan ammattilainen ja näytti ilahtuneena, mitkä keräämäni kivet ovat korukiviä -- nämä toiset (pyöreämuotoiset suosikkini) taas "just stones".  Tykkään kirjojen ja elokuvien siitä kohdasta, jossa henkilö tekee asian, ja pienillä keinoilla katsojalle vinkataan: ...

Haastattelija: Rakkaat kuulijat, tällä kertaa meillä on vieraita taas kaksin kappalein, eli Café Letutuksen perustaja mummoineen! Tervetuloa molemmille! Café Letutuksen perustaja: Kiitos! Ihanaa, kun kutsuit <3 Mummo: *istuu kottikärryssä*   Mikä päivä nyt on?   Minkä takia minä olen täällä?  Haastattelija:  Sinä, Mummoseni, olet kuulemma tärkeä osa Café Letutuksen historiaa ja brändiä. Mummo: Onko siat ruokittu? Pirjolle pitää pullo lämmittää. Minulla on uudet nailonit.  Ei kai  unohtanut   Marjatta faksia yöksi päälle?  Palaa koko konttori. Café Letutuksen perustaja:   Eli meillä on tää perheprojekti Café Letutus, jossa me jaetaan meidän ihanien asiakkaiden kanssa intohimo lettuja kohtaan. Joka päivä tän Irmeli-mummon kanssa yhteyttä pidetään. Koska m ummo on meidät opettanut ja ihan sillä samalla mummon salaisella reseptillä ne letut yhä paistetaan.   Nam-nam. Mummo:  Pirjo, älä jauha paskaa. Sinusta ei tule koskaan mitään. Ca...