Yritän ostaa joogamattoa, koska jumpassa erehdyin yhden kerran haistamaan yhteistä hotjoogasalissa käytettävää mattoa. Olen päättänyt haluta luonnonkorkki-luonnonkumimaton. Ne ovat sillä tavalla kauniita, että sitä kauneutta pitää malttaa jonkin aikaa etsiä katseellaan, että se tulee esiin, ja sitten sitä ei enää voi olla huomaamatta. Ensikatsomalta ne ovat itse asiassa aika rumia.
Eli vähän niin kuin minä itsekin.
(Sellaiset esineet vetävät minua puoleensa. Lisäksi minut on helppo saada ostamaan asioita niiden tuntuman, oletetun kestävyyden ja käyttömukavuuden perusteella. Kengissä ja kantoliinoissa ostelen aina parasta, mitä saan käsiini -- nehän ovat työvälineitä. Sen sijaan ulkonäöllä on vähemmän merkitystä. Kaikenlaiset laitteet eivät ole minulle yhtään tärkeitä, ja vaikka kännyköistä ja stereoista en piittaa ollenkaan. Onneksi, sillä jostain äänentoistosta joutuu käsittääkseni maksamaan aika paljon.)
Koko suomenkielisessä internetissä on vähän käytettynä myytävänä yksi haluamani kaltainen matto, ja sen myyjä ei vastaa viesteihini. Mutta minulla on henki päällä nyt, ja olen odottanut jo kaksi päivää. Ylipäänsä tein ehkä virhearvion, kun kuvittelin että koko netti on täynnä harhoistaan luopuneita ihmisiä, jotka kaupittelevat hiukan pölyisiä uuden elämänsä symboleita.
Nyt arvonkin, pitäisikö ostaa oikein uutena helvetin kallis matto (jossa lukee jotain guruista ja juurista ja jonka ostamisen jälkeen istutetaan puu jossain), vai toinen helvetin kallis (joka on juuri sellainen Casall jonka voisin saada käytettynä, jos myyjä huomioisi kuinka täpinöissäni olen juuri nyt juuri tästä asiasta ja vastaisi) vai halvempi, jossa on susirumia intiannorsun ja kiertokulun ja ommmmmin kuvia. En ehkä kestäisi katsella niitä norsuja.
Oikeastaan en voi sietää joogaestetiikkaa, sikäli kun sillä siis tarkoitetaan puuhelmiä, nokkavia miehiä ja sairaan isoja housuja. Sen sijaan tykkään oikein paljon sellaisesta "joogaa, sushia ja hiljaista seksiä" -estetiikasta, siis valkoisen keskiluokan joogamaterialismista. Tiukkoja housuja! Isoja lämpimiä puseroita! Villasukkia, maton kanssa yhteensopivia juomapulloja! Normaalipainon alarajalla keikkumista, mutta älyllisellä tavalla, ei pinnallisen näköisesti!
Eli vähän niin kuin minä itsekin.
(Sellaiset esineet vetävät minua puoleensa. Lisäksi minut on helppo saada ostamaan asioita niiden tuntuman, oletetun kestävyyden ja käyttömukavuuden perusteella. Kengissä ja kantoliinoissa ostelen aina parasta, mitä saan käsiini -- nehän ovat työvälineitä. Sen sijaan ulkonäöllä on vähemmän merkitystä. Kaikenlaiset laitteet eivät ole minulle yhtään tärkeitä, ja vaikka kännyköistä ja stereoista en piittaa ollenkaan. Onneksi, sillä jostain äänentoistosta joutuu käsittääkseni maksamaan aika paljon.)
Koko suomenkielisessä internetissä on vähän käytettynä myytävänä yksi haluamani kaltainen matto, ja sen myyjä ei vastaa viesteihini. Mutta minulla on henki päällä nyt, ja olen odottanut jo kaksi päivää. Ylipäänsä tein ehkä virhearvion, kun kuvittelin että koko netti on täynnä harhoistaan luopuneita ihmisiä, jotka kaupittelevat hiukan pölyisiä uuden elämänsä symboleita.
Nyt arvonkin, pitäisikö ostaa oikein uutena helvetin kallis matto (jossa lukee jotain guruista ja juurista ja jonka ostamisen jälkeen istutetaan puu jossain), vai toinen helvetin kallis (joka on juuri sellainen Casall jonka voisin saada käytettynä, jos myyjä huomioisi kuinka täpinöissäni olen juuri nyt juuri tästä asiasta ja vastaisi) vai halvempi, jossa on susirumia intiannorsun ja kiertokulun ja ommmmmin kuvia. En ehkä kestäisi katsella niitä norsuja.
Oikeastaan en voi sietää joogaestetiikkaa, sikäli kun sillä siis tarkoitetaan puuhelmiä, nokkavia miehiä ja sairaan isoja housuja. Sen sijaan tykkään oikein paljon sellaisesta "joogaa, sushia ja hiljaista seksiä" -estetiikasta, siis valkoisen keskiluokan joogamaterialismista. Tiukkoja housuja! Isoja lämpimiä puseroita! Villasukkia, maton kanssa yhteensopivia juomapulloja! Normaalipainon alarajalla keikkumista, mutta älyllisellä tavalla, ei pinnallisen näköisesti!
Kommentit
Lähetä kommentti