Kaalipataa keitellessäni, ylävartalo syvällä maustekaapissa kuuntelin pitkästä aikaa muutamaa kirppari-CD:tä: Seminaarinmäen mieslaulajien Hakkaan sun ovee ja Lapinlahden lintujen Tyttö huutaa hii. Erityislahjakkuuteni, patriarkaatin pönkittäminen, on samaan aikaan raskasta ja helppoa: musa kuulosti hyvältä, ja sanoitusten ansiosta ei tarvitse tukkaakaan tupeerata.
Kaikkihan tietävät, että itsevarmat musamiehet ovat aina oikeassa, joten me kumisevien kulissien hyvät jätkät emme ärsyynny sambabikineihin pukeutuneista virnistelevistä sänkileuoista levynkannessa. Ja melko kevyesti hoilotamme mukana Panssarivaunulla Parkanoon: "Mä vedän makkaraa ja bisseä, bisseä ja makkaraa! / It's time to rock and roll, mä syntynyt oon kulkemaan!" (Pick me!)
Varistelin rakuunaa täyttöpussista lasipurnukkaan ja havainnoin: noiden sankareiden lauluista voi löytää itsesääliä, misantropiaa (tai ollaanpa rehellisiä: misogyniaa), päihteidenkäytön ihannointia ja -- onko se aivan todella -- oodin nettipornolle? ("Tahtoisin jo niin uniin eilisiin / nousta taivaalliseen soutuvenheeseen / kauas matkustaa / tiskivuorten taa / syliis virtuaalitaivaiseen / jäsenmaksulla / aarteen nähdä saan --")
Lapsi tulee huoneeseen kesken ydinperhekaalipadan hämmentämisen ja Munasarjatulen ja kohottaa vaaleita lapsenkulmiaan. Ok, vaihdetaan äkkiä:
"Tulin vessasta ja tuoppi oli juotu pois / wienerleikkeessäni oli pitkä hius / halkaisukirveellä töitä ois / kohta joku kärsii"
Kanelipurkin etikettiä tärpätillä liotellessa ei muuta kuin pöytää rummutellaan ja lähisuhdeväkivallasta lauleskellaan, koska meiltähän tämä käy:
"Kuinka selvää saan / ei sinun pääsi sisään voi ees kurkistaa / kuinka selvää saan / kissa ja hiiri ajaa takaa toisiaan - - Hakkaan sun ovee / mun nyrkki kestää / se oottaa ja jyskyttää / hakkaan sun ovee / et mua voi estää / sun pää on mulle määränpää"
Tuoooooota noin. Mistä tämä tunkkaisuus tulee, kaapista vai ulkopuolelta? Eiköhän se ole ysäri parempi et lähet omalle pihalle huutelemaan. Ne on varmaan huolissaan.
Kommentit
Lähetä kommentti